Voimaevankeliumia vai apologetiikkaa?
Voitto Mäkinen
Lienee tarpeellista, että ensin määrittelen, mitä näillä sanoilla tarkoitan. Voimaevankeliumilla tässä viittaan ihmeiden ja parantumisien vahvistavaan vaikutukseen evankeliumin työssä. Apologetiikka taas tarkoittaa evankeliumin järjestelmällistä puolustamista sanallisin keinoin. Käytetään siis keskustelua ja viestinnän keinoja evankeliumin puolustamiseksi. Apologetiikka on myös teologian erillinen osa-alue.
Kumpaa sitten Jeesus ja apostolit käyttivät enemmän apuna evankeliumin julistamisessa, voimatekoja vai sanallista viestintää? Jotkut raamatuntutkijat ovat laskeneet, että yli 70 % Jeesuksen palvelutehtävistä hänen aktiivitoimintansa aikana oli sairaiden parantamista ja riivaajien ulosajamista. Samalla tavalla ihmeet ja merkit ovat keskeisessä roolissa Apostolien teoissa. Vahvasti näyttää siltä, että pelkkä sanallinen apologetiikka ei useinkaan riitä vakuuttamaan pelastumatonta ihmistä Raamatun totuuksista. Joidenkin ihmisten kohdalla se voi kyllä olla riittävä keino.
Seuraavassa pari esimerkkiä siitä, kuinka parantuminen voi herättää pelastumattoman ihmisen mielenkiinnon evankeliumille. Turussa ns. Ilpoisten piirissä joskus 90-luvun alussa tapahtui tällainen ihme. Eräs kuulosairas mies tuli kokoukseen. Hänellä oli hyvin skeptinen asenne evankeliumia ja parantumisia kohtaan. Hänen suhtautumisensa kuitenkin muuttui, kun Herra paransi hänen korvansa. Malesian lähetysvuosina teimme aktiotyötä muslimikyliin. Herra paransi eräässä kylässä miehen, jolla oli hyvin vaikea struuma. Heti parantumisensa jälkeen miehen mielenkiinto evankeliumille heräsi.
On aivan selvää, että voimaevankeliumi on Jumalan tapa tänäkin päivänä herätellä ihmisiä hengellisestä unesta. Suomen henkinen ilmasto alkaa olla hyvin kaukana vanhurskaudesta ja Jumalan kunnioittamisesta. Suomalaisten herättämisessä tarvitaankin kipeästi Jumalan voimaa ja ihmetekoja. Ne voivat vakuuttaa suomalaisetkin vielä evankeliumin kalliista totuuksista.
Kun kevään aikana saimme kokea muutamia parantumisihmeitä solutyössä, rohkaisivat ne ainakin minua monella tapaa. Leipäkirkossakin avasimme alttarin nimenomaan sairaiden puolesta rukoilemista varten. Koimme, että tätä kautta myös evankeliumi menee eteenpäin.
Luukkaan evankeliumin 10. luvussa Jeesus lähettää 70 opetuslasta evankeliumin työhön. Jeesuksen ohjeissa on mielenkiintoinen toimintajärjestys: Syökää, mitä eteenne pannaan, ja parantakaa sairaat siellä ja sanokaa heille: ’ Jumalanvaltakunta on tullut teitä lähelle’. Evankeliumin julistaminen on vasta viimeisenä. Uskon, että seuraamalla näitä Jeesuksen ohjeita mekin voimme vielä saada runsaasti satoa Jumalan aittoihin.