Palveleva johtajuus

Voimme löytää Raamatusta monenlaisia johtajia niin kuin johdettaviakin. Yksi johtajuuden tyyppi nousee kuitenkin esille erityisesti Jeesuksen opetuksesta ja esimerkistä. Sitä kutsutaan palvelevaksi johtajuudeksi. Jeesus jakoi elämänsä koettelemuksineen ja haasteineen opetuslastensa kanssa. Hän valaisi opetuksiaan esimerkeillä, tarinoilla ja vertauksilla. Hän ei asunut linnoissa tai hienoissa taloissa, vaan liikkui kansan parissa. Hän kohtasi tavallisia ihmisiä, kuunteli heidän ilojaan ja surujaan ja aterioi heidän kanssaan. Hänen auktoriteettiaan opettajana vahvisti se, että hän eli niinkuin opetti. Hän oli uskottava ja pysyi totuudessa. Siksi ihmiset seurasivat häntä.

Kuka meistä on suurin?

Luukkaan evankeliumin 22. luvussa kerrotaan, kuinka opetuslapset kiistelivät siitä, kuka heistä olisi suurin. Jeesus vastaa heille jakeissa 25-27: ” Kansojen kuninkaat hallitsevat herroina kansojaan, ja niiden vallanpitäjiä kutsutaan hyväntekijöiksi. Mutta niin älköön olko teidän keskuudessanne. Joka teidän keskuudessanne on suurin, se olkoon kuin nuorin, ja johtaja niin kuin palvelija. Sillä kumpi on suurempi, se, joka on aterialla, vai se, joka palvelee? Eikö se, joka on aterialla? Mutta minä olen teidän keskellänne niin kuin se, joka palvelee.”

Johanneksen evankeliumissa luvussa 13 Jeesus osoittaa jälleen palvelevan luonteensa pesemällä opetuslastensa jalat ennen pääsiäisateriaa. Pietari yrittää kieltäytyä, mutta Jeesus toruu häntä sanoen:”Ellen minä pese sinua, ei sinulla ole osuutta minun kanssani. ”Tämä symboloi syntien anteeksiantamista Jeesuksen uhrikuoleman tähden. Opetukseen sisältyy myös esimerkki toimia kuten Jeesus. Jakeessa 14 hän sanoo: ”Jos siis minä, teidän herranne ja opettajanne olen pessyt teidän jalkanne, tekin olette velvolliset pesemään toistenne jalat.”

Matt. 23:11-12 Jeesus opettaa: ”Joka teistä on suurin, se olkoon teidän palvelijanne. Joka itsensä ylentää, se alennetaan ja joka itsensä alentaa, se ylennetään.”

Johtaminen seurakunnassa

Jeesuksen esimerkin mukaisen palvelevan johtamisen tulee olla myös seurakunnan vanhimpien toimintatapa. 1.Piet.5:2-3 ”Kaitkaa teille uskottua Jumalan laumaa, ei pakosta vaan vapaaehtoisesti, Jumalan mielen mukaan, ei häpeällisen voiton tähden vaan sydämen halusta. Älkää herroina hallitko niitä, jotka on teille uskottu, vaan olkaa laumalle esikuvana.”

Seurakunnan vanhimpiin valitun tulee siis olla halukas ja vapaaehtoinen tähän tehtävään. Motiivina vanhimpana toimimiseen ei saa olla halu hyötyä seurakuntalaisista tai halu tavoitella arvostettua asemaa. Hallitsemiseksi käännetty alkukielen sana viittaa väkivallan käyttöön. Seurakunnan vanhimman johtamistapaan ei siis saa kuulua minkäänlainen henkisen tai hengellisen väkivallan käyttö. Johtamiskulttuuri ei saa nousta tämän maailman ihanteista tai tavoista, vaan Kristuksen antamasta esimerkistä. Kristus kutsuu ja palvelee seurakuntaa, mutta ei pakota tai alista ketään. Seurakunnan johtajan tulee johtaa esimerkillä, ei käskyttämällä.

Palveleva johtaja voi osoittaa myös heikkoutta

Rukoillessaan ennen kärsimystään Getsemanessa Jeesus oli ahdistavan tuskan vallassa. Hän pyysi opetuslapsilta rukoustukea, mutta he nukahtivat pian. Taivaasta tuli kuitenkin enkeli vahvistamaan häntä. Jeesus kehotti opetuslapsia valvomaan, mutta ei ollut heille vihainen. Hän ymmärsi ihmisten heikkoutta.

Palvelevana johtajana Jeesus suostui äärimmäiseen uhraukseen meidän kaikkien syntisten seuraajiensa vuoksi. Hän kuoli äärimmäisen kivuliaan kuoleman ottaen meidän synteihimme liittyvän Jumalan vihan päällensä. Ristillä hän koki äärimmäistä heikkoutta tuntiessaan Isän hylänneen hänet. Palveleva johtaja voi osoittaa heikkoutta ja palata silti lopulta takaisin voittajana ja lunastajana. Juuri niin Jeesus teki. Vielä tänäkin päivänä tuo verissään ja pahoinpideltynä kaupungin halki kohti Golgataa hoippuva mies kutsuu, palvelee ja haastaa meitä pois mukavuusalueeltamme.