Uusi elämä Hengessä

Galatalaiskirjeen 5.luvussa Paavali esittelee ”uuden elämän Hengessä” kristityn elämän ohjenuoraksi. Samassa luvussa esitellään myös yhdeksän Hengen hedelmää.

Olen itse aina aiemmin opettaessani painottanut, että Hengen hedelmät kehittyvät vain pitkässä prosessissa uskovan elämässä. Osittain näin varmasti onkin. Mielenkiintoista on kuitenkin, että galatalaiset näyttävät saaneen rakkauden Hengen hedelmänä heti uskoon tultuaan. Suhteellisen lyhyessä ajassa he näyttävät sen menettäneenkin. Emme tarkkaan tiedä kuinka kauan kirjeen vastaanottajien uskoontulohetkestä on kirjeen kirjoittamishetkeen. Joka tapauksessa Paavali kuvaa (Gal. 1:6), että tämä muutos lihallisuuteen olisi tapahtunut pian.

Paavali kuvaa galatalaisten rakkautta häntä kohtaan seuraavasti: ”Todistan teistä, että te mikäli mahdollista, olisitte silloin kaivaneet vaikka silmät päästä ja antaneet minulle” (Gal.4:15). Paavali antaa ymmärtää, että galatalaisilla oli ollut suuri rakkaus häntä kohtaan aiemmin. Paavali oli heidän hengellinen isänsä. Tunnetusti on tyypillistä uskoon tulleen rakkaus hengellistä isäänsä tai äitiänsä kohtaan. Tilanne oli nyt kuitenkin muuttunut. Galatalaiskirjeen kirjoittamishetkellä Paavalia ei enää arvostettu galatalaisten joukossa.

Paavali tiivistää seuraavasti: ”Tämän vain tahdon saada teiltä tietää: lain teoistako te saitte Hengen vai uskossa kuulemisesta?” (Gal.3:2). Tästä voidaan tehdä se johtopäätös, että armon kokemisen jälkeen uskova voi alkaa heti vaeltamaan Hengessä ja kantaa Hengen hedelmää piankin.

Toisaalta galatalaisten esimerkki näyttää, että myös paluu Hengestä lihallisuuteen voi tapahtua lyhyessä ajassa. Ratkaisevaa on uskovan valinta Hengessä vaeltamiseen.