Ensi viikonloppuna alkaa syksyn loppurutistus kuvauksien merkeissä.
Kuluja on paljon, esimerkiksi ihmisten siirtely paikasta toiseen, nälkäisten tiimiläisten maallisten majojen ruokkiminen ja muitten juoksevien kulujen hoitaminen. Sinun apusi on tärkeää projektimme onnistumisen kannalta. Tälläisen elokuvan tekeminen palkatuilla ihmisillä ja hankinnoilla voisi helposti olla vähintäänkin 100.000 euroa, mutta olemme sitoutuneet tekemään tätä projektia vapaaehtoisvoimin ja näin olemme saaneet budjettimme alhaiseksi. Budjetistamme kuitenkin puutuu vielä noin puolet ja elokuvaa on tekemättä vielä noin 40% kuvauksien suhteen ja kaikki lopputyö vielä tämän päälle.

Haastankin sinua, että jos haluat sitoutua tämän elokuvan tekemiseen taloudellisesti niin nyt jos koskaan on paras aika laittaa leiviskät jakoon.
Katso alla oleva traileri ja anna sen puhutella sinun sydäntäsi, onko tämä projekti sen arvoinen, että haluaisit tukea sitä, vaikka 50 eurolla. Meillä on tähän mennessä ollut alta kaksikymmentä tukijaa, joten sen perusteella on todellinen ihme, että olemme päässeet tähän asti missä nyt olemme.

Haasteet kasvavat mitä lähemmäksi projektin loppua pääsemme ja taistelut kovenevat päivä päivältä. Olethan mukana taistelussa, rukouksin ja mahdollisuuksien mukaan myös taloudellisesti. Tämän projektin tuote ja se prosessi  missä sitä tehdään muuttaa monien ihmisten elämän, siihen uskomme!

Lue tästä linkistä kuinka voit auttaa tätä projektia.

Siunauksin: Rami Halonen

Anssi Pajunen elää poikamieselämää, kunnes tapaa ihastuttavan Helenan. Anssi rakastuu oitis seurakunnan kuorossa viihtyvään naiseen, jolle hän ilmoittaa olevansa rakennusmies kuten Jeesus. Pian soivatkin jo hääkellot. Asiat eivät kuitenkaan mene ihan niin kuin pariskunta on haaveillut. Anssi löytää itsensä hämärästä bisneksestä, ja kotirouvan elämästä haaveilleen Helenan unelmat romuttuvat pala kerrallaan. Anssi ei taidakaan olla ihan sitä, mitä Helena oli kuvitellut. Helena joutuu ottamaan ohjat omiin käsiinsä. Anssi turvautuu yhä useammin pulloon, eikä pääse äidin mielipiteestä eroon aikuisenakaan. Tämän kaiken keskellä kasvaa tytär Emilia, joka näyttää ystäviensä mielestä loukkaantuneena ihan marsulta. Ennen pitkää elokuva onkin täynnä loukkaantuneita, rikkinäisiä, runneltuja ihmisiä, jotka etsivät rakkautta ja hyväksyntää. Kuorolaisten joukossa Helenaa näkyy yhä harvemmin. Anssin lapsuuden haavat revitään auki, ja koko Pajusen perhe on ajautumassa lähemmäksi tuhoaan. Mutta sitten tapahtuu asioita, jotka muuttavat koko tapahtumaketjun suuntaa. ”… mutta Hän on haavoitettu meidän rikkomustemme tähden, runneltu meidän pahain tekojemme tähden. Rangaistus oli Hänen päällänsä, että meillä rauha olisi, ja hänen haavainsa kautta me olemme paratut”. (Jes.53:5)

Viime keväänä kuvasimme elokuvaa lähes joka viikonloppu, mikä osoittautui melkoisen raskaaksi. Suurelta osaltaan tähän vaikutti se, että porukkaa oli mukana auttamassa aivan liian vähän. Taloudellisten resurssien puuttuessa jouduimme myös karsimaan asioita alkuperäisestä suunnitelmasta. Liian optimistisesti laaditut kuvausaikataulut eivät pitäneet, ja täten emme saaneet kuvattua kaikkea sitä, mikä oli keväälle suunniteltu. Täyspitkän elokuvan tekeminen vapaaehtoisvoimin, ilman kokemusta vastaavasta ja ilman rahoitusta osoittautui todella haastavaksi urakaksi, josta selviäminen tuntui ajoittain hyvin epävarmalta.
Haasteeksi muodostui usein myös sopivien kuvauspäivien löytyminen kaikille näyttelijöille.

Keväällä saimme valmista materiaalia kuvattua reilusti alle puolet elokuvaan tarvittavasta määrästä.
Muutamat kohtauksista osoittautuivat vaativammiksi kuin olimme osanneet aavistaa.
Tämä tarkoittaa sitä, että tulevalle syksylle on jäänyt paljon enemmän kuvattavaa kuin alunperin oli suunniteltu.
Lisää haastetta tuo se, että elokuvassa kuvaajana ja valaisijana toiminut Berny muutti kesän aikana elokuvamaailman kehtoon, Los Angelesiin Hollywoodin kupeeseen, eikä hän täten ole enää käytettävissä projektissamme. Olemme todella kiitollisia, että hän oli mukana projektissa koko viime kevään ja toivotamme hänelle siunausta sekä runsasta menestystä tulevaisuuteen!
Syyskaudelle meillä ei ole siis tiedossa erikseen elokuvaajaa, vaan otan kuvausvastuun itselleni.

Kaikesta huolimatta näky elokuvan kautta tehtävästä evankeliumin työstä on säilynyt sydämessäni ja kesän aikana elokuvaa editoidessani olen iloinnut siitä, kuinka laadukasta jälkeä olemme saaneet aikaan, huomioiden kaikki resurssit (tai niiden puutteet), ja kuinka siunattua on ollut saada pitää tiimissä mukana niin upeita näyttelijöitä ja avustajia. Myös henkilöohjaajamme Hilkka on ollut aivan korvaamaton auttaessaan näyttelijöitä heidän rooleissaan.
Kevätkauden haasteet ovat nyt siis takana päin ja niistä paljon opittuna aloitamme syksyn kuvaukset lauantaina 20.8. Tällöin siirryymme ajassa n. 50 vuotta taaksepäin, elokuvan alun tapahtumiin ja koko pieni tiimimme odottaa tätä innolla.

Meillä on näky siitä, että tämä elokuva tulee olemaan väline, joka tuo Jumalan valtakunnan tietyn ihmisjoukon lähelle. Evankeliumin keinot ovat monenlaiset ja jokainen ihminen on oikeutettu tuntemaan Jumalan valtakunnan läsnäolon omalla ”kielellään”, ja elokuva on yksi väline, joka tavoittaa tietyn ihmisryhmän.
Vihollinen tietää tämän ja tekee takuulla kaikkensa estääkseen elokuvan valmistumisen. Mutta meilläpä onkin Jumalan voima ja Jumalan lupaukset läsnä kaikessa, mitä teemme.

Jatkamme uusin voimin syksyn haasteisiin toivoen, että Jumala antaisi mahdollisimman monen ihmisen sydämeen näyn tästä elokuvasta.
Suurin tarve tällä hetkellä on taloudellinen tuki, ja pyydän, että voisit olla omalta osaltasi auttamassa meitä!
Jos et voi tulla mukaan itse ”taisteluun”, voit olla mukana ”kuormaston” luona, josta taistelussa olevat hakevat varusteensa kunkin päivän taistelua varten. Varma voit olla siitä, että saat Herralta saman palkan kuin ”taistelussa” olevatkin.
Tulkoon tämä elokuva omalta osaltaan kantamaan runsaan saaliin Jumalan valtakuntaan!
Rami
 ”Saman osan saakoon varusteita vartioiva kuin taisteluun lähtevä, yhdessä he jakakoot saaliin.”
(1. Sam. 30:24)

Taas on tovi vierähtänyt viime kirjoituksesta.
Kuvausviikonloppuja on ollut runsaasti. On kuvattu sekä Tampereella, Hattulassa että Hämeenlinnassakin.
Jokainen kuvauspäivä on ollut työntäyteinen, mutta ainutlaatuinen. Jumala on ollut kanssamme auttamassa pienimmissäkin yksityiskohdissa.
Olemme saaneet kokea ihmeellistä johdatusta ja tarpeiden täyttymistä. Kiitos sinulle, joka muistat projektiamme rukouksin, ne todella kantavat!
Vielä yksi kuvausviikonloppu edessä, jonka jälkeen projekti jää pienelle kesätauolle.

Tampereen Kirkkosanomat halusi tehdä jutun elokuvaprojektista ja sen pääset lukemaan alla olevasta linkistä.
Jutussa on pienoinen asiavirhe käsikirjoituksen suhteen (Hilkka Mäkinen ei pelkästään “viimeistellyt” käsikirjoitusta, vaan kirjoitti sen Ramin alkuperäistarinan pohjalta kokonaan valmiiksi), mutta muuten mielestämme hyvä juttu! Käyhän lukaisemassa itse

Lehtijutun pääset lukemaan TÄSTÄ

Haavoitettu -elokuvan ensimmäinen kuvausviikonloppu on nyt ohitse.
Kuvaukset aloitettiin aikaisin lauantaiaamuna 12.3. Tampere Areenalla.
Suunniteltu aikataulu ei ihan pitänyt, vaan kuvausaika venähti 19 tuntiin. Suoranainen ihme on se, että koko tiimi jaksoi silti pakertaa täysillä aamuyön tunneille saakka. Olemme valtavan kiitollisia jokaisesta osallistujasta!
Ensimmäinen kuvauspäivä antoikin meille paljon osviittaa ja neuvoja siitä, mitä jatkossa tulee tehdä ja mitä ei tule tehdä.
Päivä osoitti myös sen, että tarvitsemme kiperästi lisävahvistusta tiimiimme: ihmisiä, jotka auttavat tavaroiden siirtämisessä, muonituksessa, ja tarvittaessa  myös lastenhoidossa. Myös statisteja tarvitaan lisää. Innolla odotamme uusia ilmoittautujia!
Alla maistiainen lauantain kuvauksista.